Thorinin tarina

"Katsomo on läpeensä täynnä ihmisiä, ainakin tuhat yksilöä istuu täyteen ahdetussa katsomossa, pitäen meteliä kuin mikäkin paviaanilauma. Pian kantautuu kuulutus. "Viisi minuuttia lähtöön." Ihmisjoukko siirtää huomionsa lähtökarsinoiden suuntaan, jonne myös ratsukot suuntaavat. Seitsemän ratsukkoa, seitsemän hoikkaa mutta erittäin huippukuntoon treenattua hevosta sekä seitsemän lyhyttä rastastajaa hevosten selässä. Joita saattoi toinenkin hevonen mukana. Tunnelma alkoi käydä jännittyneemmäksi."

Jamie oli yksi noista ihmisistä katsomossa. Hän seurasi tarkkana ratsukoita ja yksi hevosista pisti hänen silmäänsä. Sysimusta, harmahtavan turvan ja suklaasilmät omaava mutta suhteellisen pienikokoinen hevonen jolla tuntui olevan asennetta ainakin viiden hevosen edestä. Se yritti hätistellä vierellä saattavaa ratsukkoa pois läheltään ja nousi pystyyn useampaan otteeseen ja oli lähellä ettei jockey tippunut selästä. Lähtökarsinoille saavuttuaan se liiskasi yhden avustajista, ellei sitten useammankin.

Kaksi hevosta laukkaa rintarinnan. Molempien hevosten ryntäät ovat valkoisena vaahdosta ja jokainen niiden lihas tuntuu tekevän kaikkensa. Enää kierros maaliin. Yksi jälkeen jääneistä hevosista lähestyy kärkikaksikkoa, mutta yhtäkkiä toinen kärkikaksikosta tuntuu irtaantuvan joukosta. Ensin vain turvanmitalla, mutta pian hevonen on jo yhden hevosenmitan päässä. Viimeinen kurvi lähestyy ja hevonen vain kasvattaa johtoaan. Muut hevoset tuntuvat kuin pysähtyneen paikalleen. Katsomo hengähtää. Loppusuora häämöttää, ja kärkiratsukko johtaa jo ainakin viidellä hevosenmitalla... ja sitten yleisö alkaa hurraamaan, kaikki ovat hurmioissaan. Jockey taputtaa sysimustan mutta pienen ratsunsa hikistä kaulaa. "Hienosti tehty pikku äkäpussi."

Kaksi vuotta myöhemmin..

Jamie oli seuraamassa hevoshuutokauppaa. Itseasiassa hän kävi useinkin täällä kyseisellä huutokaupalla joka pidettiin joka kevät ja syksy. Vaikka harmittavan moni hevonen joutuikin meetvurstitehtaalle, silti huutokaupassa oli oma viehätyksensä. Osa hevosista oli huippukunnossa, mutta joukossa oli myös niitä huonostikin hoidettuja yksilöitä (jotka usein lähtivätkin sinne meetvurstitehtaalle.) 

 Seuraavana esiteltäväksi saapui sysimusta hevonen, jonka turpa oli astetta harmaampi ja jonka silmät oli suklaanruskeat. Jamien sydän jätti pari lyöntiä väliin, miten hän muka voisi unohtaa kyseisen hevosen?

Seuraavista hetkistä Jamiella ei ollut selkeää muistikuvaa. Jamie muistaa vain ajatelleensa että hänen on pakko saada tuo kyseinen hevonen, vaikka hänellä ei ollut mitään kokemusta laukkahevosista, saatika niiden koulutuksesta harrastekäyttöön. Hänellä ei käynyt yhtäkään ajatusta että olisiko se järkevää, olisiko hevonen edes käyttökelpoinen, saatika terve. Ainakaan päästään se ei ollut, se kävi selväksi jo kisoissa.

Lisäksi hevonen ei ollut edes kovin edustavassa kunnossa, sen harja oli takussa ja karva kiilloton. Selkeästikään siitä ei ollut huolehdittu kunnolla viimeaikoina. Mikä oli sinänsä Jamielle eduksi, sillä kukaan muu ei tuntunut olevan tosissaan kiinnostunut tästä hevosesta. 

Ja miten sitten kävikään?

Thorin seisoo uudessa karsinassaan, katsellen uteliaana ympärilleen. Hajut ja ympäristö ovat täysin vieraita, kuten myös viereisissä karsinoissa seisovat hevoset. Nekin tuntuvat kummastelevan uutta tulokasta. Pian kuitenkin karsinan eteen saapuu ihminen (äänensävyn perusteella tyttö) joka puhelee jotain mistä ei saisi erkkikään selvää. Ihmisten kielellä puhe menisi jotenkin näin: "Tervetuloa uuteen kotiisi.

____________________________________________________________

Jooh siinä joku tarinanpoikanen jonka väsäilin tässä. Sain ihan kauhean inspiksen kun keksin et hei hetkinen Thorinha vois olla edelline laukkahevonen ja siitä se sitten lähti. Ja kuten aina mun tarinois/novelleis käy yleensä silleen et alotan kauheen tarkasti ja sillee ja sit loppu menee pikakelauksella. Tässäkin (ainakin omasta mielestäni) kävi kanssa silleen. Mutta ehkä mä tästä vielä kehityn. Saatan kirjotella ehkä joskus enemmänkin näitä tämmösiä, saa nähä :D

Ja kertokaa toki että jaksatteko ylipäätän lukea tämmösiä, tai kiinnostaako teitä tämmöset. En mie viiti näitä julkistella jos kukaan ei edes jaksa lukea. :3 (taino saatan siltikin.)